Author: juhor

Hyvä Ympäristötieteellisen seuran jäsen,

Seuran vuosikokous järjestettiin 25.3.2020 etäyhteyden välityksellä, jolloin seuralle valittiin myös uusi hallitus. Edellisestä hallituksesta mukana jatkoivat Juho Rajala Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta ja Jaana Wallin Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin yksi seuran perustajista Heikki Kujansuu, Timo Ilo Itä-Suomen yliopistosta, John Allen Helsingin yliopistosta ja Kaisa Figueiredo Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. Puheenjohtajana vuonna 2020 toimii Juho Rajala, varapuheenjohtajana Heikki Kujansuu, sihteerinä Timo Ilo, rahastonhoitajana Jaana Wallin sekä sosiaalisen median vastaavina John Allen ja Kaisa Figueiredo.

Hallituksen kokoonpano vuonna 2020 on vajaa verrattuna aikaisempiin vuosiin. Jos olet kiinnostunut hallitusvastuusta ja haluaisit edistää seuran toimintaa, otathan yhteyttä uuteen puheenjohtajaan!

Vuonna 2019 joulukuun 10.–11. päivä järjestettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tiloissa Mikkelissä vuorovuosittainen Ympäristötieteen päivät. Pääteemana oli tällä kertaa ”Kiertotalous ja kestävä kasvu”. Osallistujia saimme vaikuttavat 91 henkilöä, postereita esiteltiin 11 kappaletta ja suullisia esityksiä pidettiin 12 kappaletta. Keynote-luennon saapui pitämään Marianne Thomsen Aarhusin yliopistosta Tanskasta. Perinteiden mukaisesti konferenssissa palkittiin paras posteri, paras suullinen esitys sekä paras ympäristötieteellinen väitöskirja vuosilta 2018–2019. Sekä parhaan esityksen, että parhaan posterin palkinnot voitti Theresa Sandmann aiheellaan ”Effect of coloured mulch films on the landing behaviour of winged aphids”.  Parhaaksi väitöskirjaksi valittiin Vilma Sandströmin ”Telecouplings in a globalizing world: linking food consumption to outsourced resource use and displaced environmental impacts”. Abstraktikirja konferenssissa pidetyistä esityksistä ja esitellyistä postereista löytyy seuran www-sivuilta.

Ympäristötieteellinen seura haluaa vielä kiittää kaikkia osallistujia ja etenkin seminaarin mahdollistaneita rahoittajia: Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun Metsätalous ja Ympäristöteknologia –osasto, Green Office – hanke sekä Metsä, ympäristö ja energia –vahvuusala, Tieteellisten seurojen valtuuskunta.

Koska ympäristötieteellisen seuran toiminta on keskittynyt vuorovuosittaisiin Ympäristötieteen päiviin, vuosi 2020 tulee olemaan edellistä rauhallisempi. Hallituksessa on alettu suunnittelemaan seuraavaa konferenssia ja alustavasti seuraavat Ympäristötieteen päivät järjestetään Lahdessa joulukuussa 2021. Hallitus aikoo päivittää tänä vuonna viestintästrategiaansa ja lisätä näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Lisäksi pyrimme edistämään tohtorikoulutettavien verkostoitumista ja osallistumista seuran toimintaan ja edistämään yhteistyötä ja vuorovaikutusta heidän ja muiden ympäristöalalla työskentelevien kanssa.

Haluamme osaltamme kiittää jäseniä seuran toiminnan ylläpitämisestä. Vuosi 2020 toi tullessaan suuria haasteita kaikille maailmanlaajuisen pandemian merkeissä. Toivomme, että ihmiset ovat pärjänneet karanteenien ja käsienpesun keskellä tänä keväänä ja pysyneet terveinä.

Ystävällisin terveisin,

Ympäristötieteellisen seuran hallitus

Jäsenmaksut 2020

Ympäristötieteellisen seuran jäsenmaksu vuodelle 2020 pysyy ennallaan. Jäsenmaksun suuruus opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille on 10 € ja muille jäsenille 25 €. Jäsenmaksujen keräys on nyt alkanut ja voit maksaa sen eräpäivään 31.8.2020 mennessä. Edellisvuosista poiketen, emme enää käytä henkilökohtaisia viitenumeroita. Maksun viestiosioon tulee siis kirjata maksaneen henkilön etu ja sukunimi, etenkin jos maksaja on eri kuin jäsen.

Maksutiedot toimitetaan jäsenten sähköpostiin sähköpostiin. Jos sähköpostisi on vaihtunut ja maksuohje ei tavoittanut sinua, täytäthän ystävällisesti uuden jäsenhakemuksen verkkosivuillamme:

Liity jäseneksi – Join the Society!

Lisätietoja kohtaan voit mainita, että olet aikaisemminkin ollut jäsen, niin osaamme päivittää yhteystiedot paremmin.

Jäsenmaksuilla katetaan seuran juoksevat kulut ja mahdollistetaan toiminnan jatkuminen. Jäsenet ovat oikeutettuja osallistumaan Ympäristötieteen päiville alennettuun jäsenhintaan.

Ympäristötieteellinen seura sosiaalisessa mediassa

Seura ylläpitää Facebook- ja Twitter -tilejä, joiden kautta tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja osallistutaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Voit seurata toimintaamme Facebookissa osoitteessa:

https://www.facebook.com/ymparistotieteellinenseura

 ja Twitterissä:

https://twitter.com/YTS_FSES_ry (@YTS_FSES_ry).

Seuran yhteystiedot

Hallituksen kokoonpano 2020–2022

Juho Rajala, puheenjohtaja
FT, lehtori
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkeli
Metsätalouden ja ympäristöteknologian yksikkö
s-posti: juho.rajala(at)xamk.fi

Heikki Kujansuu, varapuheenjohtaja
FT, eläkeläinen
heikkik(at)pp.nic.fi

Timo Ilo, sihteeri
FM, tohtorikoulutettava
Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos
s-posti: timo.ilo(at)uef.fi

Jaana Wallin, rahastonhoitaja
FT, ylitarkastaja
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Kasvinsuojeluaineet
sposti: jaana.wallin(at)tukes.fi

John Allen, sosiaalisen median vastaava 1
Insinööri (AMK), tohtorikoulutettava
Helsingin yliopisto, Lahti
s-posti: john.allen(at)Helsinki.fi

Kaisa Figueiredo, sosiaalisen median vastaava 2
FT, ympäristöasiantuntija
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
kaisa.figueiredo(at)ely-keskus.fi

Ympäristötieteellinen seura r.y.

Ympäristötieteellinen seura pyrkii toimimaan monitieteellisen keskustelun foorumina ja helpottamaan ympäristötutkimuksen ja – toiminnan yhteistyötä yli tieteen välisten rajojen.

Suuri osa hallituksen kokoonpanosta on erovuorossa vuonna 2020 ja alkuvuoden tavoitteena on uudistaa hallituksen kokoonpano ja saada siten lisää aktiivisia toimijoita seuran hallitukseen. Vanhat hallituksen jäsenet ovat luvanneet jatkaa aktiivisina jäseninä seurassa.

Seuran toiminnasta tiedotetaan sähköpostilistan ja Twitter-tilin kautta. Viestintään on tarkoitus panostaa vuonna 2020 ja ympäristötieteellisen seuran vaikuttavuuteen panostetaan sosiaalisen median kautta. Lisäksi yhdistyksen internet-sivustoa www.fses.fi päivitetään jatkuvasti vuoden 2020 kuluessa.

Vuonna 2020 ei järjestetä isompia tapahtumia, vaan seuraava konferenssi on suunnitteilla vuodelle 2021. Jäsenhankintaa pyritään kuitenkin vahvistamaan, jotta jäsenmäärä saataisiin vakiinnutettua n. 50 jäsenen pintaan. Etenkin jatko-opiskelijoita pyritään osallistamaan entistä enemmän seuran toimintaan.

Yhdistyksen vuosikokouksen paikka ja ajankohta päätetään hallituksen kesken sähköpostitse maaliskuulle 2020. Vuosikokouksessa vahvistetaan yhdistyksen budjetti sekä jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2020.

Ympäristötieteellinen seura pyrkii toimimaan monitieteellisen keskustelun foorumina ja helpottamaan ympäristötutkimuksen ja – toiminnan yhteistyötä yli tieteen välisten rajojen.

Seuran toiminnasta tiedotetaan sähköpostilistan ja Twitter-tilin kautta. Yhdistyksen internet-sivusto on ollut hyökkäysten kohteena useasti ja vuoden 2018 lopulla poistui kokonaan käytöstä. Vuoden 2019 aikana on tarkoitus siirtää sivusto Tieteellisten seurain valtuuskunnan alle. Nettisivut toimivat tärkeänä tiedotuskanavana Ympäristötieteen päiviä ajatellen.

Vuonna 2019 yhdistyksen suurin ponnistus on Ympäristötieteen päivät, jotka järjestetään 10.-11.2019 Mikkelissä. Teemana on Kiertotalous ja kestävä kasvu. Lisäksi samassa yhteydessä järjestetään Mikkelin kansalaisopiston kanssa yhteistyössä ympäristöahdistukseen keskittyvä kaikille avoin yleisötilaisuus. Molemmat tapahtumat vaativat rahoitusta, joten apurahojen hakeminen ja lopulta tapahtumien järjestäminen ovat vuoden 2019 tärkeimmät toimet.

Vuonna 2018 yhdistyksen jäsenmäärä romahti (36) ja sen kasvattaminen takaisin n. 100 jäsenen tietämille on tärkeää toiminnan jatkumisen varmistumiseksi. Osaltaan Ympäristötieteen päivät houkuttelevat jäseniä lisää mutta uusien jäsenien rekrytoimiseen täytyy panostaa jatkossakin. Tähän on mietitty avuksi jatko-opiskelijoille suunnattua työpajaa, joka on tarkoitus järjestää Ympäristötieteen päivien yhteydessä. Lisäksi tavoitteena on syventää yhteistyötä muiden tieteellisten seurojen kautta.

Yhdistyksen vuosikokouksen paikka ja ajankohta päätetään hallituksen kesken sähköpostitse maaliskuulle 2019. Vuosikokouksessa vahvistetaan yhdistyksen budjetti sekä jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2019.

Hyvä Ympäristötieteellisen seuran jäsen,

Seuran vuosikokous järjestettiin 24.4.2018 Helsingissä Tieteiden talolla. Hallituksen jäsenistä kukaan ei ollut erovuorossa, joten hallitus jatkaa samalla kokoonpanolla kuin edellisvuonna. Puheenjohtajana vuonna 2019 toimii Mari Joensuu, varapuheenjohtajana Paula Kajankari, sihteerinä ja rahastonhoitajana Juho Rajala sekä hallituksen jäseninä Jarkko Akkanen, Kristiina Väänänen, Jenny Makkonen ja Jaana Wallin.

Vuotta 2018 häiritsivät tekniset ongelmat. Seuran verkkosivustot joutuivat jatkuvasti hyökkäysten kohteeksi ja lopulta menetimme vanhat sivut kokonaan. Samalla hävisi myös seuran postituslista ja suuri osa tärkeistä yhteystiedoista. Uudet verkkosivut ovat kuitenkin työn alla ja ne löytyvät tutusta osoitteesta www.fses.fi. Sivustoille lisätään materiaalia hiljalleen ja tavoitteena on saada toimiva kokonaisuus kasaan syksyyn 2019 mennessä. Postituslistan katoamisesta johtuen on seuran tiedotteiden jakelulista kovin suppea ja rajoittuu käytännössä jäsenmaksun suorittaneisiin henkilöihin. Jos siis tiedät seuran toiminnasta kiinnostuneita ihmisiä, niin ohjaathan heitä ottamaan yhteyttä hallituksen jäseniin!

Vuosi 2019 on toiminnaltaan viime vuotta vilkkaampi, sillä joka toinen vuosi järjestettävät Ympäristötieteen päivät pidetään Mikkelissä 10.-11.12.2019. Teemana on “Kiertotalous ja kestävä kasvu”. Ympäristötieteen päiviä edeltää “Toivoa ja tekoja ympäristöahdistuksen taltuttamiseen” -yleisötilaisuus, joka järjestetään maanantaina 9.12.2019 yhteistyössä Mikkelin kansalaisopiston kanssa. Tilaisuudessa esiintyy mm. palkittu tutkija Panu Pihkala, joka on kirjoittanut kirjan “Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo”. Laittakaahan päivämäärät kalenteriin jo nyt!

Haluamme osaltamme kiittää jäseniä seuran toiminnan ylläpitämisestä ja toimintaan osallistumisesta. Toivottavasti näemme joulukuussa Mikkelissä!

Ystävällisin terveisin, Ympäristötieteellisen seuran hallitus

Ympäristötieteellinen seura sosiaalisessa mediassa

Seura ylläpitää Facebook- ja Twitter -tilejä, joiden kautta tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja osallistutaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Voit liittyä Facebook-ryhmään osoitteessa:
https://www.facebook.com/groups/102658253125418/

ja seurata toimintaamme Twitterissä:
https://twitter.com/YTS_FSES_ry (@YTS_FSES_ry).

Seuran yhteystiedot

Hallituksen kokoonpano 2018-2020

Mari Joensuu, puheenjohtaja
FM, tohtorikoulutettava, ympäristösuunnittelija
Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala
puh. 045 671 4572, s-posti: mari.joensuu(at)helsinki.fi

Paula Kajankari, varapuheenjohtaja
FM, tohtorikoulutettava
Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
puh. 041 433 5702, s-posti: paula.kajankari(at)helsinki.fi

Juho Rajala, sihteeri ja rahastonhoitaja
FT, lehtori
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkeli
Metsätalouden ja ympäristöteknologian yksikkö
puh. 040 5783816, s-posti: juho.rajala(at)xamk.fi

Jarkko Akkanen
FT, Dos., yliopistotutkija
Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos
puh. 050 442 0776, s-posti: jarkko.akkanen(at)uef.fi

Kristiina Väänänen
FT, Kansainvälisten opintoasioiden koordinaattori
Itä-Suomen yliopisto, Opintopalvelut
Puh. 050 409 0735, s-posti: kristiina.vaananen(at)uef.fi

Jaana Wallin
FT, ylitarkastaja
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Kasvinsuojeluaineet
puh. 029 5052 054, sposti: jaana.wallin(at)tukes.fi

Jenny Makkonen
FT, tutkijatohtori
Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö ja biotieteiden laitos
Puh. 050 430 2042, s-posti: jenny.makkonen(at)uef.fi

Kunnioittavat kiitokseni Ympäristötieteellisen seuran hallitukselle ja nykyisille vetreille vetäjille minulle myönnetystä seuran kunniajäsenyydestä. Olin seuran perustajajäsenten ryhmässä sekä sen ensimmäisenä puheenjohtajana – aikana, jolloin ympäristöasiat olivat monen tunnetun kemiallisen katastrofin vuoksi tulleet ilmi Intian Bhopalissa, Ranskan Toulousessa, Kiinan Chongquinissa, Italian Sevesossa sekä piittaamattomuuksissa Venäjällä ja Tshernobylin ydinonnettomuudessa ja sen jälkihoidossa. Uudistuksia saatiin aikaan kansainvälisten sopimusten, lainsäädännön, työturvallisuusmääräysten ja tieteellisteknologisen kehityksen alalla tuhansien ihmisten kuoleman ja kärsimysten jälkeen, mutta kemiallisten aineiden yhteisvaikutukset ja pitkäaikaishaitat olivat, kuten edelleenkin, puutteellisia. Ympäristön vaurioitumisen ehkäisy ja kokonaiskäsitys torjuntatoimista jäivät vaillinaisiksi, taloudelliset panostukset liian vähäisiksi, turvasuunnitelmat epämääräisiksi, viranomaismääräykset tehottomiksi ja kansalaisten asenteet  välinpitämättömiksi. Toki kolme vuosikymmentä on tilannetta parantanutkin – olennaista on, että tietoa edelleen tarvitaan lisää, ymmärrystä asioiden yhteyksistä kaivataan ja maailmanlaajuista inhimillisyyttä tilannekokonaisuuksien selvittämiseen yhteiskuntien ja pitkän aikajänteen tasolla. Ympäristötieteellisellä seuralla on tehtävää erityisesti  ympäristökasvatuksen ja kansainvälisen yhteistyön alueella. Ympäristö kuuluu kaikille eikä sitä voi jyrätä omaan erillislokeroonsa tai yhdelle hallinnonalalle kokonaisuutta ajattelematta.

Sama tilanne pätee edelleen kuten perustamisajatuksissakin; ympäristö on kokonaisuus, jonka  tutkiminen vaatii yhteistyötä eri ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja rahoittajien välillä ongelmien tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi kokonaisuutena. Taloudellisesti hyväksyttäviin ja eettisesti kestäviin lopputuloksiin  luonnon, eliökunnan ja ihmisen kannalta voidaan päästä vain asiantuntijoiden yhteistyöllä ja kokonaisuuden ymmärtämällä.

30 vuotta sitten ihmiskunnan väkiluku oli noin 4 miljardia – nyt olemme lähes kaksinkertaistaneet  tämän määrän. Ihmislajin kannalta eletään osin paremmissa olosuhteissa, vaikka runsaasti masentavia esimerkkejä on aivan lähialueiltamme. Tuntuu siltä, että tiedon lisääntymisestä huolimatta emme osaa ottaa opiksemme. Tavoitteena täytyy olla myös vastuun korostaminen ja piittaamattomuuden seurauksien tietoisuus. 100-vuotiaasta Suomesta käsin on ”helppoa” edistää tietoa ja vastuuta – hallinnollinen yksituumaisuus ja rahoituksen pitkäjänteisyys ovat edelleen vaikeampia voitettavia. Suuretkin globaalimuutokset voivat olla odotettua nopeampia – ilmaston lämpeneminen edistyy ripeästi ja vaikutukset kohdistuvat kaikkialle. Vaikka vanhassa sananlaskussa varotettiin kuuseen kurkottamisesta – taitaisi katajaan kapsahtaminen olla parempi vaihtoehto kuin löytää joulukuusi Saanatunturin laelta. Työ jatkukoon siis ripeästi!

Onnittelut 30-vuotiaalle Ympäristötieteelliselle seuralle!

Marja Simonsuuri-Sorsa, prof. emerita